Jo Karjalan kunnailla lehtii puu, jo Karjalan koivikot tuuhettuu Käki kukkuu siellä ja kevät on, vie sinne mun kaihoni pohjaton Mä tunnen vaaras' ja vuoristovyös' ja kaskies' sauhut ja uinuvat yös' ja synkkäin metsies' aarniopuut ja siintävät salmes' ja vuonojen suut Siell' usein matkani määrätöin läpi metsien kulki ja näreikköin Minä seisoin vaaroilla paljain päin, missä Karjalan kauniin eessäin näin