Viimeisen kerran hlytys laukeaa,
ehk et pakoon ehtisi juoksemaan.
Kaduille, jotka jatkuvat loputtomiin.
Kauppoja, ostoskeskusia tynn
taloja, vartijoita joiden silmt palavat,
inhoa, sinun kaltaistesi.
Vuoksesi, olen aina huolissani,
vaikka se, mik virtaa suonissasi
ei ole verta, se on elohopeaa.
Mit ne tekemn tulisivatkaan
sinulle, jossain vain ksi katkaistaan
vuoteemme, en nukkumaan yksin pystyisi.
Ne ovat tottuneet saamaan sen mink
haluavat, meidn kodissamme kaikki tavarat
mahtuvat, sinun taskuihisi.
Vuoksesi...
Vuoksesi..
Vuoksesi, olen aina huolissani,
vaikka se, mik virtaa suonissasi
ei ole verta, se on elohopeaa..
Elohopeaa.. Elohopeaa..