En ole yksin alla tähtein
ilta toi vieraakseen syvän läheisyyden
Kun täältä vihdoin lähden
jätän vuodattamatta kyyneleen

Kuljin hiljaa käsikkäin
surun kanssa päivän päätteeseen
Tuo murhe vierelläin
laillani vaipui kesken taipaleen

[Straying]

I am not forlorn under stars
The ebening veiled me with closeness
When it is my time to leave
I will shed no tears

Hand in hand with woe
I travelled to the end of day
As I, the sorrow by my side
strayed unto morning grey