”toivoisin että muistaisit
kun ystäväni olla taisit
kaiken kauniimpana silloin mä näin
oli aurinkokin polttavampi kuin tänään

mutta kuolleet lehdet kootaan haravalla
jalanjäljet liukenee satamalla
vaipuu unohduksen yöhön kylmään
yksin liikkuvien muistojen maailmaan jään

lauloit mulle rakkaudesta
yhdessä olomme taiasta
mutta rakkaus lopulta tuo vain tuskaa
ihan hiljaa eletään elämän ruskaa

ja kuolleet lehdet kootaan haravalla...”

saattaa olla virheitä. ei se kai oo niin vaarallista...