Jotunheim Lyrics

edit | print

Nuo valkoiset kentät tätä maata hallitsevat
jään välkehtiessä hiljaa itkevät
kaiken kuolevaisen ajat muistavat

halki pohjoisen kirkas taivas siintää
metsän huuruun saattaa kylmällä sateellaan
tähdet taakseen kätkee, meren tuleen sytyttää
ukkosellaan vuoriakin vavisuttaa
päivät seisauttaen öisin raivoten

kauan ovat pilvet kulkeneet
rauhatta vetten päällä velloneet
jos taivaankannen liekki nyt roudan sulattaa
meitä vain riepottaa virta mukanaan

nuo valkoiset kentät yötä häikäisevät
hiljaiset jättiläiset jäästä ja kivestä

maan kylmän kauniin saa tuuli hajottaa
ja ikuinen virta lumena sataa
lakeudet ainiaan vailla asujaa
tahtoonsa jääkylmä tuuli maan kauniin taivuttaa

kaukana viima pilviä ajaa
kallioihin suruisat säkeensä kirjoittaa
taivas eksyttää väsyneen vaeltajan
jonka valkoinen tyhjyys lopulta maahan kaataa
niin kiroavat jättiläiset jäästä ja kivestä
ei tästä kukaan käy

vaikka puut tuhkaksi palaisivat
vaikka ranta karkaisi veden taa
ei tätä maata voi ihminen omistaa

Send "Jotunheim" Ringtone to your Cell

Love this song? Put this box on your blog!

Jotunheim Lyrics

full lyrics

more lyrics

Paste this code into your blog:

This is where you edit and then post corrections:

Artist:

Title:

Songwriter:

Your name (just to give you credit, optional):

Email (to let you know, when it's posted):

Nuo valkoiset kentät tätä maata hallitsevat  
jään välkehtiessä hiljaa itkevät  
kaiken kuolevaisen ajat muistavat  
  
halki pohjoisen kirkas taivas siintää  
metsän huuruun saattaa kylmällä sateellaan  
tähdet taakseen kätkee, meren tuleen sytyttää  
ukkosellaan vuoriakin vavisuttaa  
päivät seisauttaen öisin raivoten  
  
kauan ovat pilvet kulkeneet  
rauhatta vetten päällä velloneet  
jos taivaankannen liekki nyt roudan sulattaa  
meitä vain riepottaa virta mukanaan  
  
nuo valkoiset kentät yötä häikäisevät  
hiljaiset jättiläiset jäästä ja kivestä  
  
maan kylmän kauniin saa tuuli hajottaa  
ja ikuinen virta lumena sataa  
lakeudet ainiaan vailla asujaa  
tahtoonsa jääkylmä tuuli maan kauniin taivuttaa  
  
kaukana viima pilviä ajaa  
kallioihin suruisat säkeensä kirjoittaa  
taivas eksyttää väsyneen vaeltajan  
jonka valkoinen tyhjyys lopulta maahan kaataa  
niin kiroavat jättiläiset jäästä ja kivestä  
ei tästä kukaan käy  
  
vaikka puut tuhkaksi palaisivat  
vaikka ranta karkaisi veden taa  
ei tätä maata voi ihminen omistaa

Enter the code exactly as it appears: